L O M A

Nyt alkoi joululoma koulusta. Ihanaa kun saadaan aamulla vötkistellä kaikessa rauhassa. Ja vielä ihanampaa on touhuta koko päivä lasten kanssa. Olen kaivannut niitä hetkiä kun voidaan askarrella, halia, höpötellä ja jopa kiukutella koko päivä kotosalla kiireettömästi.
Monenlaista on käsityörintamalla valmistunut, mutta niistä enemmän sitten viikon päästä ettei yllätykset paljastu ennen aikojaan. Tässä kuitenkin kaikille Blogin lukijoille joulukorttitunnelmia meiltäpäin. Vuodessa ei juurikaan mikään tällä rintamalla ollut muuttunut, edelleen oli vaikeaa saada otosta jossa molemmat olisivat olleet edukseen.

Kakkuja, kankaita ja kakaroita

Niin, pitkin syksyähän sitä on touhuiltu, leivottu, sisustettu sekä leikitty lasten kanssa. Aika (sekä innostus) ei vain ole riittänyt raportoimaan tänne. Tässä nyt kuvapläjäystä syksyltä.

Sanni 1 v kakku

Isin kakku

Sannin sänky maalattuna (näyttää kyllä liki valkoiselta kuvassa)

Sisustussuunnitelmia

Sanni 1v

Leikkaussalihoitaja valmiina operaatioon?

Tapaturma-Tomme esittäytyy

Sanni ja kävelemisen riemu

Kyllä vihreät kuulat on hyviä

syyslomalla Hopplopissa

Pitkästä aikaa

Elämä, koulu ja perhe pääasiassa, on vienyt aikani niin että olen unohtanut blogini täysin. Pahoitteluni tästä!
Aika tuntuu kuluvan siivillä, vuosi sitten pipariprinsessa syntyi, nyt meillä ei ole vauvasta tietoakaan. Sanni täytti vuoden tänään, osaa jo kävellä ja muutamia sanojakin haparasti tapailee. Uusi liikkumiskeino on saanut Sannin näkemään maailman uudelta kantilta, yhtä äkkiä ovat pöydällä olevat tavarat ruvenneet kiinnostamaan, ja liinan reunasta vetämällä on mitä mainioin keino tutustua niihin.
Käsityörintamalla on hiljaiselon jälkeen taas alkanut tapahtumaan. Muutamat sukat, parit lapaset, oma torkkupeitto sekä joitakin pukin konttiin menossa olevia töitä on valmistumaisillaan, joten koitan palailla asiaan pikimmiten.
P.S. Sannin huonekin alkaa olemaan valmiina, kunhan osaisi ikuistaa sen. Vaalea sänky, räsymatot, lapsuuteni Sarah Kay-verhot, hieman romanttisuutta... Päiväpeitto uupuu, olin kuvitellut ompelevani tilkkutyönä, mutta kalenterini nitisee jo nyt liitoksistaan kaikkine esseenkirjoitustuokioineen.

prinsessalle huone

Minä, joka en koskaan ole tykännyt yltiöromanttisesta sisustuksesta, olen hurahtanut pahan kerran. Sannin huoneen sisustus on aluillaan ja kovasti näyttää vaaleanpunaiselta ja röyhelöiseltä suunnitelmat. Sänky on muutaman kuluneen viikon aikana kokenut muutoksia ja vielä on pinta maalaamatta. Väriksi valikoitui pitkän mietinnän ja pohdinnan jälkeen Tikkurilan kauniskoti väreistä lastusta 36. Agrostis sävy 4642. Hieman vaaleanpunaiseen vivahtava beige. Huoneessa on maalattu tehosteseinä saman lastun sävyllä 4643. Kuvassa siis pohjamaalattuna ilman jatkopalaa.Kansalaisopiston piirissä sain niskaani kauheaa ryöpyytystä liittyen tähän sänkyyn. Ensin ohjaaja suuttui kun en suostunut ootraamaan sänkyä, enkä edes vahaamaan vaan halusin maalata umpeen. Sitten kun tuli puheeksi sävy jolla maalaan niin eräs nainen ilmoitti ettei lapsen sänkyä voi maalata vaaleanpunaiseksi . En kylläkään saanut perustelua miksei näin voisi tehdä. Vielä viimeisenä iltana ohjaaja tuli luokseni ja käski sitten ainakin maalata jotain koristeita selkäosaan jos maalaan umpeen. Onneksi piiri loppui ja saan maalata kotona pintamaalin ettei tarvitse selitellä toisille omaa valintaansa. Pääasia että minä ja pieni prinsessa olemme tyytyväisiä.

Kierrätysryysyjä

Niin, mies ei aina oikein jaksa innostua eikä kiinnostua käsitöistäni. Sanoikin eräälle kaverille että mitä lie kierrätyryysyä väsää tällä kertaa. Eipäs voinut paremmin nappiin osua, uutta on nepparit ja taskunsuun koristenauha. Ikävä kyllä tästä tuli vanhemmalle lapselle sopivamman kokoinen, enkä taida viitsiä poikaa tähän pukea. Pitää katsella josko lähipiiristä löytyisi tarvetta, ja kyllähän se Sannikin kasvaa hitaasti mutta varmasti (Tämä myös neuvolan käyröille tiedoksi, jokainen omalla tahdillaan)

Virtaa

Viime kuukausina olen tutustunut erääseen Novitan uutuuslankaan: Puroon. Tykkään periaatteessa langasta, sen väreistä sekä ihanan pehmeästä ja kutiamattomasta tunnusta. Mutta jo vyötteestä löytyy ne syyt miksi sitten en tykkää käytännössä. Lanka saattaa sisältää solmuja, jotka nekin annan anteeksi, mutta suunnattomasti häiritsee jos sen solmun kohdalta uupuu muutama metri lankaakin jolloin raidoitus sekoittuu eikä värit enää olekaan kauniisti liukuvärjäytyviä. Lisäksi vyöte pyytää valitsemaan saman värjäyserän lankoja, tälläkään ei näy olevan mitään väliä kun samasta värjäyserästäkin tulee huomattavasti erinäköisiä lankoja.
Puroa on kuitenkin kulunut kymmenkunta kerää ja kaikkiin neuleisiin olen tyytyväinen, eikä niitä solmujakaan ole osunut kohdalle kuin muutama. Lapaset on todella ihanat, samoin tuo isompi versio Baktus-huivista. Hieman muokkasin Baktuksen ohjetta, isomman tein 3krs ao 1krs nurin ja pienempi on sileää neuletta. Pienempi (3 kerää) odottaa käyttäjää, jospas sellainen jostakin ilmestyisi. Lapasiin ohje on suoraan Huopasen vyötteestä, vaikkakin puro on hieman ohuemman oloista kuin huopanen niin samoilla ohjeilla voi tehdä huovutettavia juttuja.

Kiireistä aikaa

Käsitöitä valmistuu tasaisen tappavaa tahtia, mutta blogiin en ole kerennyt tulla esittelemään valmiita tuotoksia. Koulu, lapset ja koti vie lähes kaiken aikani ja loput kuluu facebookissa.

Tässä kuitenkin muutama valmis ja kuvattu työ, Sanni on saanut lämmintä ylleen syksyn kylmille keleille, kierrätyskankaista jälleen kerran.

Kypärälakki onnistui yli odotusten, ja taitaa saada vielä muutaman kaverinkin. Kaupan kypärälakit ei ole malliltaan olleet istuvia, joten päätin kokeilla josko onnistuisin itse tehtaita paremmin. Ja kivana bonuksena ei tule tylsiä yksivärisiä lakkeja (huomaa päälaella oleva Love-teksti)