torstai 8. joulukuuta 2011

Vetoketju-näin minä sen ompelen

En ole tykännyt vetoketjun ompelemisesta, en varsinkaan joustavaan kankaaseen. Sama miten sen olen ommellut on se jäänyt rumasti näkyviin ja tikkaukset eivät ainakaan ole tilannetta parantaneet. Sitten vahingossa aloin ompelemaan vetoketjua paikalleen Napinläven tekoon tarkoitetulla paininjalalla. Ja siinä se oli, kauniisti asettuva vetoketju, ilman päällitikkauksia, ilman purkamista saati kirosanoja. Tässä kuvasarja siitä kuinka sen nykyään teen. valitaan paininjalka, jonka pohjassa on urat (tarkoitettu napinläven tekoon bernina ompelukoneessani). Samalla siirretään neulan asento pykälän verran oikealle/vasemmalle riippuen kumpaa reunaa ommellaan (kuvassa siirretty siis oikealle). Vetoketjun spiraali asetetaan paininjalan pohjassa olevaan uraan, ja sitten vain ommellaan. Tässä vaiheessa minulla siis on kappaleet vielä täysin erillään toisistaan.Lopussa täytyy paininjalkaa hieman nostaa ja ujuttaa vetoketjun vedin paininjalan taakse, jotta pääsee ompelemaan loppuun saakka, sitten ommellaan toinen reuna samalla tavoin.Oikealla puolella näyttää tältä. Ja kun kyseessä on haalari, seuraavaksi ommellaan loppuosa haarasaumasta.Haarasauman ompelen niin lähelle vetoketjua kuin pystyn ja sitten loppumatkan ompelukoneella.Sitten yläreunan kanttaukset, jotka jätän reilun mittaisiksi ja käännän hännän nurjalle jatikkaan kiinni.Lopuksi ylimääräiset rippeet voi leikkoa pois.Ja sitten vain haalari päälle ja kovalle käytölle.

tiistai 6. joulukuuta 2011

Työmaa-haalarit puolivuotiaalle

Sampo täytti eilen puoli vuotta. Niin se aika rientää. Juhlan kunniaksi piti tietenkin tehdä haalari pojalle. Kankaana tällä kertaa Hannan kankaasta tilattu työmaavelour.Ennen Sampon puolikasta juhlistettiin prinsessa pippurin kolmatta ikävuotta. Kakun koristeeksi tyttö valitsi jo viikkoja aiemmin Hello Kittyn, kunnes sitten juhlan aattona päättikin haluta Nasun

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Haalarit

Löysin kierrätyskeskuksesta ihastuttavia käsityölehtiä menneiltä vuosilta (-76,-77) ja niistä mitä ihanempia lastenvaatekaavoja. Sampo sai haalarit kokoa "kesävauva" ja "perheen pienin" . Eli hieman on kokoluokitus muuttunut vuosien saatossa. Kankaat tällä kertaa vaihdossa tulleita ja paikallisesta kangaskaupasta ostettuja.

torstai 17. marraskuuta 2011

Kaavakokeiluja

Selailin vanhoja muotimuksu-lehtiä ajatuksena katsoa onko niissä mitään tarpeellista kaavaa vai laitanko eteenpäin. Suurimmaksi osaksihan kaavat on niitä 90-luvun ylileveitä pallomaisia vaatteita. Löytyi kuitenkin muutama hyvännäköinen vaate, kuten mato-haalari vauvalle. Kaavaa kokeilin kangasvaihtareilta mukaan tarttuneeseen kankaaseen, ja täytyy sanoa että pimeät yöt ei ole parhainta aikaa kaivaa kaapista ruskeaa kangasta hihoihin :) Mutta tehtävä suoritettu, kaavakokeilu tehty ja pienin muutoksin voi siirtyä yöhaalariompeluksiin .

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Paitoja

Viime viikon loppupuolella ompelin paitoja oikein urakalla. Kankaita on hankittu niin Metsolalta, Hannan Kankaalta kuin Tiritomilta ja Royal-tuotteeltakin. Isompien paidoissa kaavana muokkaamaton Ottobren More Grey-paita.



Omalle pikkuiselle sekä kummipojalle Ottobren Baby Basics kaavalla :










tiistai 1. marraskuuta 2011

Synttärikakkuja







Tässä jo viikkoja sitten sekä minä että mies täytettiin vuosia ja lapset pääsi valitsemaan kakkuaiheet. Ja oikeasti pitäisi tieten investoida uuteen kameraan pikkuhiljaa että saisi kuvat onnistumaan edes jollakin lailla. Ompelukone ja saumuri on ollut kovassa käytössä mutta kuvia en vielä ole saanut koneelle saakka joten ompeluksia lisää sitten seuraavalla kerralla.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Apinaa



Poika tykästyi jo aiemmin kankaaseen, jota ei tietenkään enää nettikaupoista saanut. Nyt kuitenkin löysin innokkaan vaihtajan ja näin saatiin kangas huppariin (ja pipoon, lapasiin, housuihin...)

tiistai 27. syyskuuta 2011

Isin rekka



Pienimmäinen sai lahjaksi paidan , ja isoveli oli tietenkin sitä mieltä että hän myös tarvitsee paidan. Suurella kahden aplikaation kokemuksella päätin ottaa härkää sarvista ja ommella itse pojalle toiveiden mukaisen paidan. Työ palkittiin innostuneella vastaanotolla, kunnes Sante tajusi että eihän isin rekassa olekaan ruskea lava... Pitää kuulemma ommella uusi jossa rekka näyttää edes vähä isin autolta.

maanantai 26. syyskuuta 2011

Kaikki alkoi siitä kun saumurin mä sain...

...Sitten vielä kagastakin täyden lastin hain. Eikä loppua näy :)








keskiviikko 10. elokuuta 2011

rattoria

Muikkunen kasvaa vauhdilla, eikä ole enää ollenkaan rääpäle - suloinen toki edelleen. Sunnuntaina hän saa nimenkin. Kotona olossa on se hyvä puoli, että saattaa yhtäkkiä innostuksen sattuessa kohdalle tempaista ja ommella. Nyt on tullut tehtyä sohviin päälliset sekä lapsille hieman uutta päälle.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Muikkunen



Talven mittaan kerran jos toisenkin mietein, kertoisinko teille salaisuuden, ei sitten tullut kerrottua. Nyt kun viimeiset suvustakin ovat salaisuutemme kuulleet (ihmekös tuo) voinen sen teillekin paljastaa. Väsymys, niin bloggaamiseen kuin muuhunkin johtui Muikkusesta, pienestä miehen alusta joka päätti tulla maailmaan vauhdikkaasti, hieman etuajassa mutta ei yhtään liian myöhään oman olotilani kannalta. Siskoni sanoin, saanen esitellä Sulo Sulevin - Sunnuntain lapsen .


Täällä siis harjoitellaan jälleen vauvanhoitoa, jotenkin vastasyntynyt tuntuu kerta toisensa jälkeen niin pieneltä ja hauraalta. Aivan kuin aiemmat olisivat olleet isompia (no olivatkin toki). Ylpeät isosisarukset hoitavat pikkuveljeä innolla, aiheuttaen välillä äidille ylimääräisiä sydämentykytyksiä turhan roisiksi käydessään. Ehkäpä aikaa blogillekin löytyy kunhan saadaan arkeen jonkinlainen rytmi.

tiistai 10. toukokuuta 2011

Siitähän se ajatus sitten lähti

Täällä on touhuiltu puuliiterissä, koitettu siivota ja järestää niin että kuivat puut olisivat pois tuoreiden alta. Sieltä puiden seasta on löytynyt yhtä sun toista aarretta lapsille ja vähän isommillekin ihmeteltäväksi. Vanha (siis oikeasti vanha, puurunkoinen) sirkkeli, ruutuikkunoita ja sitten: Linnunpönttö. Parhaat päivänsä nähnyt, pahasti kärsinyt mutta silti pojan mielestä vielä lähes kelpo asumus jollekin pienelle sirkuttajalle. "Kato äiti jos tähän uusis nämä kolme seinää ja katon ja pohjan niin tän vois taas ripustaa puuhun." Eli siis linnunpöntön etuseinä sai jäädä entiselleen tässä tapauksessa. Mutta täytyy sanoa että viisivuotiaan innolla valmistettu kierrätyspönttö on kyllä niin hellyttävä että. Sahan käytössä piti avustaa, mutta muuten poika toimi varsin omatoimisesti ja olipa hän käynyt naapurin maalaustalkoissa pyyhkimässä pönttöön puuhun sopivan sävynkin.

torstai 31. maaliskuuta 2011

Sinisiä, punasia ruusunkukkia

Viimeaikoina on tullut istuttua sohvalla ja askarreltua ruusuja. Tarkemmin ajateltuna ennen tätä askartelua on syöty kananmunia: keitettynä, paistettuna, leivonnaisissa, munakkaassa, lätyissä ja monessa muussa. Sitten eräänä iltana piti kaivaa esiin kynttilöitä, vanha kattila ja aimo annos kokeilumieltä. Lopputulos oli kaiken vaivan ja kokeilemisen arvoinen. Ainoatakaan en ole käyttänyt, mutta kuulemma toimivat mainiosti sytykkeinä (ja kuten niin moni on todennut myös koristeina).Näiden tekeminen on selkeästikin tekniikkalaji, johon kehittyy pikkuhiljaa. Alkuun kennosta ei tuntunut riittävän materiaalia yhtä moneen ruusuun kuin pohjakuppeja oli, nyt materiaalia jää ylikin.

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Blogikierrokselta mukaan tarttunut

Pitkähkö tauko blogien maailmasta päättyi tänään. Kiersin lempiblogejani ja päivitin tietoni muutaman kuukauden ajalta. Useammassa oli listattu omaa neulehistoriaa seuraavalla:
Merkitse lihavoimalla asiat, jotka olet tehnyt ja kursiivilla ne, joita suunnittelet joskus tekeväsi.

Olen neulonut:

- pyöröpuikoilla
- sukkapuikoilla
- sukkia (tai muita pieniä pyöröneuleita) yhdellä tai kahdella pyöröpuikolla
- Itse kehräämääni lankaa
- jonkun muun kehräämää lankaa
- villaa
- puuvillaa
- pellavaa
- alpakkaa
- kashimiria
- kamelinkarvalankaa
- silkkilankaa
- koiran- tai kissankarvalankaa
- bambulankaa
- soijalankaa
- banaanilankaa
- tekokuituja
- itseraidoittuvaa / pätkärääkättyä lankaa
- kierrätettyä tai käytettyä lankaa
- metallilankaa
- mallitilkkuja
- lapaset ranteesta kärkeen
- paidan
- villatakin
- huivin
- shaalin
- hatun, myssyn, pipon
- sukat varresta kärkeen
- sukat kärjestä varteen
- rannekkeet / kämmekkäät / kädenlämmittimet
- lapaset kärjestä ranteeseen
- sormikkaat
- tossut
- säärystimet
- hihattimen, boleron, ponchon
- keskosille
- vauvalle
- lelun- tai nukenvaatteita
- Möbius-huivin tai vastaavan
- laukkuja
- koruja
- hiuskoruja
- pehmoleluja
- tyynyjä
- torkkupeiton / peiton
- lahjaksi
- lemmikeille
- verkkolehden mallin mukaan

- graffitin
- häihin
- kotiin
- lomaneuleita
- taideneuleita
- aina oikeaa
- sileää
- palmikkoneuleita
- pitsineuleita
- intarsiaa
- kirjoneuletta
- norjalaisneuleita
- mallineuletta, jossa pudotettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on neulomatta nostettuja silmukoita
- mallineuletta, jossa on kierrettyjä silmukoita
- lyhennettyjä kerroksia
- napinläpiä
- i-cordia
- nyppyjä
- vohvelipoimutettua neuletta
- dominoneuletta
- konttineuletta
- tvåändsticking-tekniikalla
- nukitettua neuletta
- pintaneuletta
- helmien kanssa
- oikein ja nurin takaperin
- amerikkalaisella / englantilaisella tavalla
- mannermaisella tavalla
- vapaaneulontaa
- koneella
- neuleharpulla

Olen:

- luonut silmukat ristikkäin
- luonut silmukat italialaisella aloituksella
- parsinut/jäljitellyt silmukoita
- päätellyt silmukat ompelemalla
- leikannut neuletta

Olen värjännyt lankaa:

- kasviväreillä
- Kool Aid-värillä

Olen huovuttanut


Olen:

- suunnitellut neuleita
- kirjoittanut neuleohjeen
- julkaissut neulekirjan
- neulonut saadakseni rahaa
- neulonut elääkseni
- Elänyt neuloakseni

Olen osallistunut:

- yhteisneulontaan
- neuleolympialaisiin
- neulontaan julkisella paikalla
- hyväntekeväisyyteen

Olen opettanut:

- lasta neulomaan
- miehen neulomaan (yrittänyttä ei laiteta).
- No ainakin yritin opettaa.

Sinäpäs sitä, neulottua on tullut. Tekniikoita testailtu ja näköjään jotain on jäänyt kokeilemattakin. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa, vaikka tällä hetkellä ompelukone ja keväisen raikkaat kankaat vetävätkin puoleensa enemmän kuin villalangat joita olen viimeaikoina virkannut peittotilkuiksi ähkyyn saakka.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Lapasia

Seuraavaksi esittelyyn pääsee valmistuneet lapaset. Yhdet itselle ja kolmet lapsille, tosin lasten käsien koko ei ole oikein hanskassa kun yhdet on pienet, toiset suuret ja kolmannet jopa sopivat.
Lankoina seiskaveikkaa ylemmässä kuvassa ja alemmassa silkkivillaa ruskeissa sekä pipokudelmista (joista kuviakin on siskon kanssa jo otettu) jäänyttä merinovillaa raitaisissa.
Lisäksi itselle on valmistunut kynsikkäät huopasesta. Kynsikkäät osoittautui kovilla pakkasilla oivaksi pariksi lapasten kanssa, ei päässyt kylmä läpi niin helposti paleltamaan vannoutuneen lapastenkäyttäjän sormenpäitä.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Yksinäisen monologi?


Jatkan sinnikkäästi käsitöiden esittelyn ajantasalle saattamista, vaikka en tiedäkään käykö täällä enää kukaan?!? Seuraavaksi vuorossa joululahjaksi tehty (ja nyt jo postiin viety) zetorhuivi jonka seuraksi kudoin myös sileän kolmiohuivin. Sileästä ei ole kuvaakaan kun luovutin sen anopilleni ennen kuvaamista. Ehkä alan olla kyllästynyt tähän lankaan viiden saman sävyisen huivin jälkeen ja onneksi lanka onkin nyt tyystin loppunut varastoistani.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Vauvanvilttejä

Lähipiiriin on talven mittaan syntynyt/syntymässä useampia pienokaisia. Näistä iloisista uutisista innostuneena aloitin syksyllä virkkaamaan tilkkuja, joita yhdistelemällä sitten valmistuu viemisiä pienokaisille. Kaikista Nallen vahvuisista langoista olen viime aikoina virkkaillut neliöitä, ja aina kun yhteensopivia tilkkuja on kasassa riittävä määrä yhdistelen peiton valmiiksi. Yhden esittelinkin silloin aiemmin, tässä kaksi muuta valmiiksi asti saatua. Tilkkuja alkaa olemaan kasassa jälleen yhden peiton verran, ja sitten taidankin hetkeksi siirtyä isoäidin neliöihin. Aivan vain vahtelun vuoksi.
Ja näköjään pitää ennen lahjoittamista vielä silittää peitot.

lauantai 19. helmikuuta 2011

On pidellyt kylmempää

Pakkasta on riittänyt viime aikoina. Tämä on ollut oikeastaan vain positiivista, on ikäänkuin sallitumpaa istua sohvan nurkkaan käpertyneenä ja viimeistellä käsitöitä oikein urakalla. Uusien lankojen hankintaa olen pyrkinyt välttämään ja pyrkimyksessä aika hyvin onnistunutkin. Langaksihan ei tosin lasketa matonkudetta, olkoonkin että se tuhotaan virkkuukoukulla kangaspuiden sijaan. Tässä hieman maistiaisia viime viikkojen saldosta, lisäilen sitten pikkuhiljaa töistä tarkempia tietoja. Valmistuneiden korista löytyi ainakin: 4 lapaset, kynsikkäät, tilkkupeittoja, tilkkuja, 2 huivia, 4 sukat sekä virkattu matto ja kori. Samalla lankavarasto on pienentynyt n. 2,5 kiloa, joten ei aivan vaatimaton tulos. Lisäksi on sitten tuhottu muutama kilo matonkudetta.
Ensimmäisenä tarkempaan esittelyyn pääsee tyttären huoneeseen virkattu matto, joka odottaa vielä pääsyään lattialle koska tyttären huone on tällä hetkellä kaaoksen kourissa. Lapset olivat hoksanneet että äidin lankalaatikkojen uusi paikka on prinsessasängyn alla ja mikäs sen mukavampaa kuin levitellä niitä sieltä pitkin huonetta. Oikeastaan tämä lasten aiheuttama kaaos sai minut aloittamaan lankojen urakkatuhoamisen, joka on nyt päässyt hyvään alkuun. Tarkoituksena on tuhota langat loppuun ja sen jälkeen hankkia lankaa vain tarpeeseen. Seuraavaksi esittelyyn tulevat tilkkupeitot ovat mitä mainioin tapa tuhota lankoja, myös niitä pieniä jämälankakeriä.

Ja koska pakkanen ei enää pauku niin mahtavissa lukemissa (alle -15 tällä hetkellä) taidan sohvannurkan sijaan lähteä hieman ulkoilmaa haukkaamaan ja viemään lehtiä keräyspisteeseen.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Verhoja

Halusin jo syksyllä uusia verhot lähestulkoon kaikkiin huoneisiin, mutta jotenkin se vain jäi. Kodinhoitohuone sai uuden verhonsa ennen joulua, ja keittiöstäkin vaihdoin tontut odottelemaan tulevia jouluja. Seuraavaksi vuorossa on olohuoneen erkkeri, johon myöskin on jo suunnitelmat valmiina, vielä kun löytyisi aikaa ja innostusta toteuttaa ne.
Keittiön verho tuntui alkuun omaan silmään liian räikeältä, mutta sitten silmä tottui. Häihin kirjaillun liinan nostin vain roikkumaan tuohon, alkuperäinen tarkoitushan oli ne hyödyntää verhoissa myöhemmin, mutta vielä ainakaan en raaskinut leikata/ommella sitä mitenkään. Odotelkoon tuossa hetkeä jolloin keksin mitä teen.
Kodinhoitohuoneen verho on odottanut toteuttamistaan siitä saakka kun kaivoin perintölakanan mummolan vintiltä. Harmittavasti lakana oli sen verran kapea, että verho jäi hivenen kapeammaksi kuin ikkuna. Ehkä harjaannutan virkkaustaitoani ja virkkaan sivuihin pystykuviot.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Liivimekko




Aloitin rauhallisen päivän kunniaksi kangasvarastoni läpikäyntiä tarkoituksena luopua osasta sinne kertyneistä kankaista, mutta kuten yleensä kankaita linttaillessani päädyin ompelukoneen ääreen. Ensin piti tehdä tytölle talvinen liivimekko ja sitten vielä toinen jonka suunnittelussa taisi jo olla hieman kevättä rinnassa. Tässä kuvia siitä talvisemmasta, ja kuten lähes kaikki valmistamani liivimekot, on käytössä jälleen kierrätysmateriaalit. Tytär on selkeästi tullut äitiinsä, ei nauti kuvattavana olosta.

torstai 6. tammikuuta 2011

Uuden Vuoden lahja


Tilasin välipäivien kunniaksi villihelmestä turkoosia satiininauhaa tarpeeseen ja monen moista ei niin tarpeellista. Eräät helmet näyttivät jo netissä siskoni näköisiltä, ja koruina poikakin sanoi niiden kuuluvan Maijja-tätin korviin. Ja sinnehän ne sitten päätyivätkin, olkoon vaikka uudenvuodenlahjus. Kuvasta poiketen korvakoruja on kaksi kappaletta.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Jotain on tapahtunut/tapahtumassa

Kuten jokainen varmaan on huomannutkin, blogissani on ollut meneillään pitkä tauko. Tauon aikana olen miettinyt jatkoa, alunperin käsityöblogiksi perustamani blogi muuttui enemmän näköisekseni. Nyt on jälleen aika hieman ravistaa ja sekoittaa palettia jotta blogin pitäminen jatkuu mielekkäänä touhuna eikä pakkopullana.