tiistai 21. kesäkuuta 2011

Muikkunen



Talven mittaan kerran jos toisenkin mietein, kertoisinko teille salaisuuden, ei sitten tullut kerrottua. Nyt kun viimeiset suvustakin ovat salaisuutemme kuulleet (ihmekös tuo) voinen sen teillekin paljastaa. Väsymys, niin bloggaamiseen kuin muuhunkin johtui Muikkusesta, pienestä miehen alusta joka päätti tulla maailmaan vauhdikkaasti, hieman etuajassa mutta ei yhtään liian myöhään oman olotilani kannalta. Siskoni sanoin, saanen esitellä Sulo Sulevin - Sunnuntain lapsen .


Täällä siis harjoitellaan jälleen vauvanhoitoa, jotenkin vastasyntynyt tuntuu kerta toisensa jälkeen niin pieneltä ja hauraalta. Aivan kuin aiemmat olisivat olleet isompia (no olivatkin toki). Ylpeät isosisarukset hoitavat pikkuveljeä innolla, aiheuttaen välillä äidille ylimääräisiä sydämentykytyksiä turhan roisiksi käydessään. Ehkäpä aikaa blogillekin löytyy kunhan saadaan arkeen jonkinlainen rytmi.