maanantai 16. kesäkuuta 2008

Kuinkas sitten kävikään

päivänä eräänä poika oli taas hetken äidin silmän tavoittamattomissa ja arvata saattaa että pahuuttahan sitä oltiin tekemässä. Tai ilmeisesti tarkoitus oli ollut ihan hyvä, mutta aivan ei vielä ole tekniikka hallussa pienellä miehellä. Sillä aikaa kun itse olin aamutoimilla oli poika päättänyt keitellä aamukahvin, harmi vain kun ei ollut niin tarkasti toimitusta seurannut että meni kahvimurut vahingossa sinne vesisäiliön puolelle. Onneksi kuitenkaan ei ollut vielä vettä kaatanut sinne aivan täyteen ahdettuun vesisäiliöön murujen sekaan, silloin olisi saattanut tulla moccamasterista entinen keitin.


Niin ja olihan sitä taas käyty myös äidin meikkikaapilla, komeat sotamaalaukset oli kasvoilla kun ennätin paikalle. Aivan pitäisi 24h vahtia vieressä mitä räkäväpä tekee mutta sitten jäisi kyllä omat hommat täysin tekemättä.



9 kommenttia:

  1. Asiallinen ilme tuossa ylemmässä kuvassa! Hyvä meidän joukkue :D

    VastaaPoista
  2. Ihanan kekseliäs kaveri. Meillä ei vieläkään lapset yritä kahvinkeittoa... :-)

    VastaaPoista
  3. *hihihi* minun poika on kanssa ihastunut meikkeihin - ja juuri jotenkin tuo silmänympärysalue pitää käydä 'salaa' maalamassa.

    Kahvia meidän 2-v poju ei (vielä) keittele - mutta on maustanut lähes kaikki ruuat suolalla ennenkuin piilotin mausteet keittiönpöydältä.

    (ei äiti ensin tajunnt miten helposti sinne päääsee kiipeämään sinne pöydälle ihan vilauksessa)

    jääkapin saa jo poika auki- alahyllyiltä on pitänyt siirtää tavarat ylemmäs joten meillä on nyt sitten käytössä puolikas jääkaappi.

    ihanaa kesää !

    VastaaPoista
  4. maijja: onhan tuo melkoinen ilmeilijä kun käskin sen hymyillä niin nuo kuvat tuli...

    pami: minusta kans tuntuu että vois jättää ainakin pariksi vuodeksi vielä minun huolekseni tuon kahvinkeiton, sen verran kova homma oli putsata kahvinkeitin.

    -päivi-:Minä olen kanssa hirveillyt sitä kun poika ei tarvi kuin muutaman sekunnin ja seisoo jo keittiön/khh:n tasolla, kun kuitenkin on laattalattia vastaanottamassa jos sattuisi tippumaan. Jääkaappi meilläkin on todella kiinnostava paikka ja alakaappi onkin oikeastaan ihan tyhjä. Nyt on uusin villitys hakea itse jäädäläädälö (kuten poika asian ilmaisee) pakasteesta. Monta kertaa olen miettinyt että olisikohan sen miehen aikoinaan vaatima pirtinkalusto ollut parempi ratkaisu pienen lapsen kanssa kun sitä ei tieten olisi niin helppo sitä penkkiä siirrellä 2 vuotiaan voimilla kuin noita tuoleja.

    VastaaPoista
  5. Herttainen muksu :)

    Onne vaa ihanan raivostuttavan rakkaita :) Ja kaikkea keksii (mm. tunkea pokkornin jyvän korvaan ;) )

    Pojat on kyllä käyny minunkin meikkipussilla, mutta jaakko piirteli silloin vain vessan ovea. "Äiti mä halusin välittää". Ihana *huoh*

    VastaaPoista
  6. anni täällä naureskelee santerin kahvinkeitolle
    hah hah hah haa haa

    VastaaPoista
  7. Meillä aikoinaan auttoi loru:

    ensin pussi pukkaa,
    kaksi kahvia kippaa,
    vielä vettä vippaa
    sitten nappula nappaa.

    Siitä sitten tuli kaksi kupillista kahvia äidille. Aluksi tosin useammin kunnes keittokerrat harveni. Myös se auttoi, että suodatinpussipidike/telinen/mikälie oli kiinni keittimessä eikä tarvinnut kuin kääntää sitä niin ei päässyt kahvinporot tippumaan herkästi.

    Lapset ovat ihania pienenä kun haluavat auttaa. Kannattaa käyttä se hyödyksi. Myöhemmin ei ole enää yhtä hyvää tilaisuutta.

    VastaaPoista
  8. Hei!

    Tulin vastavierailulle blogiisi. :)
    Aivan ihana vesseli sinulla ja onnea tulevasta perheenlisäyksestä!

    Tulen uudemmankin kerran vierailemaan.

    VastaaPoista
  9. Nauran kippurassa kahvinkeittoyritykselle! Jostakinhan se senkin opetteleminen on aloitettava... :)

    VastaaPoista