Paluu arkeen

Jotenkin se aika on vain kulunut (mitenköhän), tietokone on saanut olla ihan rauhassa viimeisen viikon. Mies lähti ajoon heti maanantaina ja me jäätiin lasten kanssa kolmistaan. Tyttö on reipas, ei turhia kitise ja isovelikin on vielä ollut avulias ja kiltti. Siitä huolimatta minun yöunet jää lyhyiksi kun toinen valvoo illat ja toinen aamut, onneksi miehen vanhemmat ovat käyneet ulkoiluttamassa poikaa että enin energia on saatu tuhlattua.

Meillä kävi torstaina jo joulupukkikin, ja täytyy sanoa että tämä lahja sai ainakin äidin iloiseksi. Me nimittäin saatiin kuivausrumpu, mikä ihana helpotus kun ei tarvitse enää kannella niitä metallisia häkkyröitä edestakaisin. Puhumattakaan siitä pölyn määrästä mitä pesuhuoneessa on ollut. Toisenkin lahjan tavallaan sain kun vaari komensi mummon pois leluosastolta tänä jouluna, olivat nimittäin siivonneet pojan kanssa huoneen minun ollessa laitoksella ja vaarikin oli huomannut että paras lahja olisi kun veisi puoletkaan pois. Mummolle tuli sitten komento ettei yhtään lelua lahjaksi pojalle tänä vuonna, saa nähdä muistaako tuo.

Eilen illalla yritin kuvata joulukorttikuvia mutta mitäpäs siitä sanoisi, silloin kun tyttö malttoi olla rauhassa niin poika heilui ja kun poika oli nätisti niin tyttö huusi naama punaisena. Ja lopulta oli lähellä ettei äitikin huutanut ja repinyt hiuksia päästään. Olisin vain niin halunnut ottaa hieman tuollaisen sävyltään tunnelmallisemman kuvan mutta kun siinä sitten on valotus niin pitkä että eihän lapset pysy paikoillaan tarpeeksi kauaa. Pitää kokeilla josko niistä tarkoista kuvista osaisi muokata jotain. Onhan tässä vielä aikaa... Ja lopulta kirjoitan tuskissani kortteja 14. ja 15. päivän välisen yön. Lisäksi minulla on kirjoitettavana miehen vanhempien kortit kun vaari lähtee reissuun ja mummon oikea käsi on kipsissä.

Käsitöitäkään en ole aivan täysin unohtanut. Laitoksella aloitin Kallio-lapaset joista tuli pojan käteen sopivat, kotona olen viimeistellyt nipun sukkia ja lapasia. Ne oli lähinnä päättelyä ja peukaloita vaille valmiita, joten äkkiä tuli valmista, kuvassa vain nuo pojan sukat kun muut meni jo lahjapaketteihin. Ja se ikuisuuksia kestänyt joululahjan tekokin on jo melkein valmis. Nyt vain pelkään että lanka loppuu vieläkin kesken.