Niin, nyt se olisi taas edessä, jokavuotinen perinne: syysretki Kalajoelle. Monta kertaa olen mukana ollut mutta jokunen kerta on tainnut jäädä välistäkin. Toissa vuodesta en ole aivan varma, jotenkin on sellainen muistikuva kuitenkin että olisi ainakin jollain patikkaretkellä puskettu vaunuja pitkin hiekkatietä (voi olla ihan eri reissukin). Viime vuonna poika matkasi mukana pappan selässä. Aina on mukavaa päästä raittiiseen ilmaan ulkoilemaan hyvässä seurassa mutta nyt hieman mietityttää, sen verran lähellä on jo LA . Voisihan sitä tietenkin sellaisen kevyemmän version vetää, sillä luvassahan on myös niitä mukavia hetkiä (kuvia viimevuoden reissusta):
Kotimatkalla nautitaan pizzaa, kukin omalla ominaisella tyylillään.
Tehdään siellä paljon muutakin kuin syödään:
Puhua pälpätetään
kuvataan
nautitaan luonnosta
kerrataan mennyt vuosi
muistellaan edellistä retkeä
ja muistatko pikku-Maijjan: etsitään känkkäräkkäkeppiä!
VastaaPoistaOon rantautunut pohojammaalle, otetaampa yhteen siis. Eli nähdään!