Sivut

tiistai 22. helmikuuta 2011

Yksinäisen monologi?


Jatkan sinnikkäästi käsitöiden esittelyn ajantasalle saattamista, vaikka en tiedäkään käykö täällä enää kukaan?!? Seuraavaksi vuorossa joululahjaksi tehty (ja nyt jo postiin viety) zetorhuivi jonka seuraksi kudoin myös sileän kolmiohuivin. Sileästä ei ole kuvaakaan kun luovutin sen anopilleni ennen kuvaamista. Ehkä alan olla kyllästynyt tähän lankaan viiden saman sävyisen huivin jälkeen ja onneksi lanka onkin nyt tyystin loppunut varastoistani.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Vauvanvilttejä

Lähipiiriin on talven mittaan syntynyt/syntymässä useampia pienokaisia. Näistä iloisista uutisista innostuneena aloitin syksyllä virkkaamaan tilkkuja, joita yhdistelemällä sitten valmistuu viemisiä pienokaisille. Kaikista Nallen vahvuisista langoista olen viime aikoina virkkaillut neliöitä, ja aina kun yhteensopivia tilkkuja on kasassa riittävä määrä yhdistelen peiton valmiiksi. Yhden esittelinkin silloin aiemmin, tässä kaksi muuta valmiiksi asti saatua. Tilkkuja alkaa olemaan kasassa jälleen yhden peiton verran, ja sitten taidankin hetkeksi siirtyä isoäidin neliöihin. Aivan vain vahtelun vuoksi.
Ja näköjään pitää ennen lahjoittamista vielä silittää peitot.

lauantai 19. helmikuuta 2011

On pidellyt kylmempää

Pakkasta on riittänyt viime aikoina. Tämä on ollut oikeastaan vain positiivista, on ikäänkuin sallitumpaa istua sohvan nurkkaan käpertyneenä ja viimeistellä käsitöitä oikein urakalla. Uusien lankojen hankintaa olen pyrkinyt välttämään ja pyrkimyksessä aika hyvin onnistunutkin. Langaksihan ei tosin lasketa matonkudetta, olkoonkin että se tuhotaan virkkuukoukulla kangaspuiden sijaan. Tässä hieman maistiaisia viime viikkojen saldosta, lisäilen sitten pikkuhiljaa töistä tarkempia tietoja. Valmistuneiden korista löytyi ainakin: 4 lapaset, kynsikkäät, tilkkupeittoja, tilkkuja, 2 huivia, 4 sukat sekä virkattu matto ja kori. Samalla lankavarasto on pienentynyt n. 2,5 kiloa, joten ei aivan vaatimaton tulos. Lisäksi on sitten tuhottu muutama kilo matonkudetta.
Ensimmäisenä tarkempaan esittelyyn pääsee tyttären huoneeseen virkattu matto, joka odottaa vielä pääsyään lattialle koska tyttären huone on tällä hetkellä kaaoksen kourissa. Lapset olivat hoksanneet että äidin lankalaatikkojen uusi paikka on prinsessasängyn alla ja mikäs sen mukavampaa kuin levitellä niitä sieltä pitkin huonetta. Oikeastaan tämä lasten aiheuttama kaaos sai minut aloittamaan lankojen urakkatuhoamisen, joka on nyt päässyt hyvään alkuun. Tarkoituksena on tuhota langat loppuun ja sen jälkeen hankkia lankaa vain tarpeeseen. Seuraavaksi esittelyyn tulevat tilkkupeitot ovat mitä mainioin tapa tuhota lankoja, myös niitä pieniä jämälankakeriä.

Ja koska pakkanen ei enää pauku niin mahtavissa lukemissa (alle -15 tällä hetkellä) taidan sohvannurkan sijaan lähteä hieman ulkoilmaa haukkaamaan ja viemään lehtiä keräyspisteeseen.