Sivut

lauantai 27. joulukuuta 2008

Mikä Lapselle nimeksi?


Niin, ajattelin vetää pientä leikkimielistä kisaa kehiin. Pappi kun ei taida pipariprinsessaksi kastaa (tosin Pipari voisi olla aika kiva nimi), eikä Elsa täytä tällä kertaa vanhempien aatoksia nimen suhteen. Joten blogimaailma pääsee nyt arvuuttelemaan että mikäs tälle uudelle perheenjäsenelle nimeksi laitetaan. Ja koska osa teistä jo tietääkin niin kaikille sen verran tiedoksi että nimi tulee alkamaan S-kirjaimella, kuten kaikkien muidenkin perheenjäsenten nimet. Oikein arvannut/arvanneet tai sitten joku muu voittaa jotain pientä joka postitetaan Loppiaisen jälkeen. Aikaa on Loppiaiseen klo 12.00 asti arvailla. Ja voihan tässä käydä niinkin että tulee sen verran hyvä ehdotus että nimi muuttuu matkan varrella.

Mikä lapselle nimeksi?

sunnuntai 21. joulukuuta 2008

Vihdoinkin valmiina

Niin, nyt on kaikki itse tehdyt lahjat valmiina ja paketeissa, ja muutaman olen pakannut jo kahteen otteeseen kun poika kävi ne jo aukomassakin. Ehkä aivan näin suurta urakkaa itsetekoisten lahjojen suhteen en enää tulevina jouluina ota, tai pitäydyn vain niissä sukissa ja lapasissa. Jotain siitä käsityön määrästä kertokoon se että olen päätellyt liki tuhat langanpäätä viimeisten kuukausien aikana niistä paketteihin päätyneistä käsitöistä. Jotenkin tänä vuonna Joulu yllätti minut aivan puskista, vielä eilen kuvittelin että onhan tässä vielä aikaa tehdä sitä ja tätä. Tänään todellisuus yllätti, kävin tavoistani poiketen pyhänä kaupassa: piti ostaa kinkku että kerkeää sulattaa ja paistaa ennekuin Joulu on ohi. Huomenna leivotaan rieskaa, ilman omaa rieskaa kun ei joulu ole oikea joulu eikä se kinkkukaan maistu niin hyvältä. Toki aivan niin suuria määriä en paista kun aiempina vuosina (100-200 rieskaa per joulu tullut tehtyä). Tänään muistin myös että olisihan minulla jouluverhotkin, jossakin siellä kaapin perukoilla.

Eilen vietettiin pikkujouluja, paistettiin muutaman kilon kinkku ja lämmitettiin laatikoita ja glögiä. Oli oikein mukavaa ja kavereiden kanssa päätettiin tehdä tästä jokavuotinen tapa, eikä ketään edes häirinnyt se että juhlat pidettiin autotallissa.

Tässä muuten se lopputulos joulukortistamme. Tosin tästä jäi sitten ylä ja alareunasta siivut pois kun tämä oli tehty kokoon 10x13 ja liikkeessä tulostin olikin 10x15 kokoa. Hieman tympi mutta uusiksi en ruvennut tekemään. Minun ensimmäinen kuvakäsittelykokeilu, lapset on eri kuvista ja taustaa muokkasin jonkin verran.


Nyt pitäisi joutua nukkumaan että jaksaa aamulla nousta lämmittämään rieskauunia. Saapas nähdä käykö minulle samoin kuin isälleni aikanaan. Oli leiponut rieskaa ja minä olin kakannut housuihin ja vaipan vaihdon aikana oli rieskat kerenneet hiiltyä mustiksi asti uunissa.Tosin nykyiset vaipat on sen verran imutehoisia ettei tieten ole niin kiire vaipanvaihtoon että pitäisi jättää leivät uuniin.

keskiviikko 10. joulukuuta 2008

muutamaa viikkoa myöhemmin...

... pieni pipariprinsessa jätti jälkensä hankeen. Eli meillä leivottiin kuin leivottiinkin pipareita, tasan kaksi viikkoa myöhemmin kuin olin aluksi ajatellut. Taikinaa tein puolet vähemmän ja siltikin pipareita tuli toista sataa, tosin se muumipiparitalo jäi tekemättä. Ehkä sitten ensi jouluna. Nyt tehtiin sydämiä kolmea kokoa, pieniä jalanjälkiä ja tietenkin traktoreita.

Ja koska ainutkaan kuva ei ollut oikein hyvä yksinään, niin mikäs muu siinä auttoi kuin harjoitella käyttämään ArcSoft PhotoStudioa jotta saisi kelvollisen kortin aikaiseksi. Tyytyväinen en täysin ole vieläkään mutta neljättä iltaa en tätä enää tee (kun kerkeää aina käydä vähän jatkamassa kun pitää taas mennä katsomaan lapsien perään). Nyt pitäisi sitten lähteä naapurikaupunkiin teettämään kuvat että saadaan kortit ajoissa postiin.

Joulu tuntuu vieläkin jotenkin kaukaiselta ajatukselta, vaikka eihän siihen ole enää kuin kaksi viikkoa. Pitäisiköhän laittaa jouluverhot ikkunaan. Viime viikonloppuna laitoin ensimmäiset jouluvalot khh:n tasolle, nekin aivan vain yöllisten vaipanvaihtojen himmeäksi työvaloksi.

lauantai 6. joulukuuta 2008

Paluu arkeen

Jotenkin se aika on vain kulunut (mitenköhän), tietokone on saanut olla ihan rauhassa viimeisen viikon. Mies lähti ajoon heti maanantaina ja me jäätiin lasten kanssa kolmistaan. Tyttö on reipas, ei turhia kitise ja isovelikin on vielä ollut avulias ja kiltti. Siitä huolimatta minun yöunet jää lyhyiksi kun toinen valvoo illat ja toinen aamut, onneksi miehen vanhemmat ovat käyneet ulkoiluttamassa poikaa että enin energia on saatu tuhlattua.

Meillä kävi torstaina jo joulupukkikin, ja täytyy sanoa että tämä lahja sai ainakin äidin iloiseksi. Me nimittäin saatiin kuivausrumpu, mikä ihana helpotus kun ei tarvitse enää kannella niitä metallisia häkkyröitä edestakaisin. Puhumattakaan siitä pölyn määrästä mitä pesuhuoneessa on ollut. Toisenkin lahjan tavallaan sain kun vaari komensi mummon pois leluosastolta tänä jouluna, olivat nimittäin siivonneet pojan kanssa huoneen minun ollessa laitoksella ja vaarikin oli huomannut että paras lahja olisi kun veisi puoletkaan pois. Mummolle tuli sitten komento ettei yhtään lelua lahjaksi pojalle tänä vuonna, saa nähdä muistaako tuo.
Eilen illalla yritin kuvata joulukorttikuvia mutta mitäpäs siitä sanoisi, silloin kun tyttö malttoi olla rauhassa niin poika heilui ja kun poika oli nätisti niin tyttö huusi naama punaisena. Ja lopulta oli lähellä ettei äitikin huutanut ja repinyt hiuksia päästään. Olisin vain niin halunnut ottaa hieman tuollaisen sävyltään tunnelmallisemman kuvan mutta kun siinä sitten on valotus niin pitkä että eihän lapset pysy paikoillaan tarpeeksi kauaa. Pitää kokeilla josko niistä tarkoista kuvista osaisi muokata jotain. Onhan tässä vielä aikaa... Ja lopulta kirjoitan tuskissani kortteja 14. ja 15. päivän välisen yön. Lisäksi minulla on kirjoitettavana miehen vanhempien kortit kun vaari lähtee reissuun ja mummon oikea käsi on kipsissä.

Käsitöitäkään en ole aivan täysin unohtanut. Laitoksella aloitin Kallio-lapaset joista tuli pojan käteen sopivat, kotona olen viimeistellyt nipun sukkia ja lapasia. Ne oli lähinnä päättelyä ja peukaloita vaille valmiita, joten äkkiä tuli valmista, kuvassa vain nuo pojan sukat kun muut meni jo lahjapaketteihin. Ja se ikuisuuksia kestänyt joululahjan tekokin on jo melkein valmis. Nyt vain pelkään että lanka loppuu vieläkin kesken.