keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Äidin pikku apulainen

Poika innostuu aina kaikesta mitä minä itse olen tekemässä. No lopputuloshan on yleensä täysi kaaos, mutta ainakin poika hetken aikaa keskittyy johonkin muuhun kuin pahantekoon. Ongelma on vain siinä että hän ei lopeta silloin kun se vielä minustakin on hauskaa vaan jatkaa kunnes ärsyynnyn ja komennankin häntä. Tässä kuvaa meidän ruoanlaitto-touhuista:





Varsinkin pari viimeistä päivää olen ollut hieman tavallista väsyneempi pojan kahakointiin kun kuume ja flunssa rantautui tänne meillekin, samalla olen kuitenkin yrittänyt tehdä niitä tilauspoppanoita joilla ei kuulemma olisi kiire , mutta jotka itse haluaisin pois päiväjärjestyksestä. Ja juuri nyt kun latasin kuvia koneelle huomasin että joku pieni tahmasormi oli käynyt kuvailemassa kamerallani, ja onnistunut sotkemaan linssinkin. Tästä siis johtuu se että näissä kuvissa on tuollaiset sumeat kohdat... Saa siinä kuvata sukkia kuulkaa pitkän tovin kun yrittää ja yrittää mutta aina tulee epätarkka kuva.
Posti on onneksi muistanut minua monenlaisilla lähetyksillä, paketti Tapion lankakaupasta tuli sopivasti juuri ennen lankahamstereiden alkua. Ikävä kyllä teidän kanssa en kovinkaan paljon paketin sisältöä voi jakaa, koska siitä on tulossa lahjaa monenmoista myös blogissa kävijöille, yhden langan tilasin toki aivan vain itselleni, se on tämä Sitron Trekking Hand Art 100g:



Lisäksi postista tuli ensimmäinen yhteydenotto omalta SNY:ltä aivan ihana kortti:



Ja jotain käsitöitäkin sain kuvattua, tässä nyt ne elämäni ensimmäiset varpaista-varteen kudotut sukkani. Lanka on sitä uutta vahvempaa Steppiä, ostin kerän kokeilumielessä. Kudoin ensin äidilleni Kerttu-sukat Uhoavan gnun ohjeella ja lankaa jäi niin paljon yli että siitä tuli itselle nämä sukat ja puikoille on menossa vielä pojankin jaloille sukat ( taitaa olla edes jotain etua siitä että jalankoko on 37). Pojan sukkiin joudun kyllä tekemään varret jostakin toisesta langasta.



täällä olen pähkäillyt erään järkytyksen kanssa että mitä sille tekisi, nimittäin se oma patenttineule joka vällistelee minulle tuolta UFOjen joukosta. Se ikäänkuin ilkkuu minulle kauheudellaan ja sillä totuudella että semmoinen neule ei voisi ikinä pukea tällaista pyöreää vartaloa. Se neule on kyllä koko kauheudessaan vertaansa vailla, pelkästään väri on niin järkyttävä että jos innostuisin sen jo kudotun purkamaan niin mitään en siitä sellaisenaan voisi kutoa. Nyt löysin paikan joka voisi innostaa ottamaan tuon kauhistuksen esiin, nimittäin Hirviöstä Kaunottareksi alias Sammakkoprinssi
Ehkäpä rohkenen jossain vaiheessa tuonne laittaa oman hirviöni.
Nyt lähden pyörimään sänkyyn ja odottamaan josko se uni tulisi 3 tunnin (ilmeisesti poikakin on hieman kipeä kun noin pitkään nukkui) päiväunista riippumatta.

lauantai 26. tammikuuta 2008

Nettiriippuvainen äiti?

Tässä eräänä iltana rupesin epäilemään omaa suhdettani tietokoneeseen kun poika nukahti työhuoneen lattialle minun surffaillessani. Leikki siinä, luki kirjaa ja yhtä äkkiä tajusin että poika on täydessä unessa. Eli äiti ei malttanut lähteä laittamaan poikaa yöpuulle niin oli sitten siihen kantanut viltin ja siinä tyytyväisenä nukkui. Ei kyllä edes pyytänyt (tai siis ruumiinkielellä viestinyt) että lähdettäisiin nukkumaan.



Ja voinee sanoa että olen kehittynyt silmukkamerkkien teossa :) kävin äitini laatikoilla ja siellä kun oli hieman parempi helmivalikoima niin johan alkoi toimia paremmin. Ehkä jopa hieman innostuin tästä asiasta, kohta kudon perussukkiakin niin että varressa on jokaisen oikean silmun edessä merkki... Tai ainakin merkkivarastot sen mahdollistaisivat.



Lankavarastoni täyttyi kuin taikaiskusta kun Tanjalta tuli ne "lehmälangat". Eli siis tuolla kierrätetään blogissa "kohtasin" Tanjan ja hän kaipasi lehmiä. Nämä lähetin uuteen kotiin:




Ja tilalle tuli siis nämä langat. Erityisen iloinen olen tuosta aidosta alkuperäisestä novitan tangosta, sitä kun ei ole enää kaupan hyllyillä (siitä tulee kauniimpi pinta kuin nykyisestä tangofanista).Miksihän lankojen mallistot muuttuvat niin usein. Aina kun löytää jonkun kivan langan niin pitäisi hamstrata oikein kunnolla kun kohta se on jo poissa tuotannosta, tai ainakin värikartta on keretty uusia moneen kertaan :

tiistai 22. tammikuuta 2008

Elämäni ensimmäinen...

Kärjestä varteen neulottu sukkani on valmiina... ihan ok siitä tuli vaikka epäilin koko neulomisen ajan. Kuva tulee tänne kunhan saan parin valmiiksi ja langat pääteltyä. Muutakin olen tehnyt ensimmäistä kertaa, nimittäin päätin kokeilla näpräysintoani tekemällä silmukkamerkkejä. Nämä on kyllä melko tekeleitä mutta ehkä se siitä.


Ja sitten seuraa blogini suuri hetki... ensimmäinen meidän perheen "äiti teki eurolla" ruoka. Nimi tulee siitä että mikäli ruoka on epämääräisen näköistä mies sanoo pojalle, "mitähän herkkua se äiti on nyt saanut aikaan Eurolla". Eli ei mikään mairitteleva titteli ruoalla. Tässä siis meidän tämän päivän Tonnikala-Katkarapu Pasta. Pienenä vinkkinä voin muuten sanoa että silputtu juustosuikero (ennen uunia siihen päälle laitoin) sopii hyvin tuomaan makua ja rapeutta pintaan.



Tänään taitaa olla äidin vapaailta koska poika hinkuu jo nyt nukkumaan... joten nyt lähdetään iltapisuille ja pesuille, mutta ehkä päivittelen vielä yöllä uudelleen. Minulla uni on ollut hukassa jostain ihme syystä .

sunnuntai 20. tammikuuta 2008

UFOja

Ihan ensi alkuun muutama pääsisi vielä mukaan Antaa Hyvän kiertää ketjuun kunhan käy kommentoimassa siihen viestiin tuolla alempana.
Yhden UFOn sain valmiiksi kun päättelin pojan sliparista langat (tätä en edes ollut muistanut listata). Ja löysin yhden lisää, saunatakki pojalle puuvillalangasta virkattuna.
Suhteeni virkkaukseen on ilmeisen hukassa, kyllä minä virkkaan ja osaankin sen, ymmärrän ohjeet jne. mutta työt tahtovat jäädä kesken mikäli niitä yritän virkkaamalla toteuttaa. Jotenkin se on niin puuduttavaa touhua. Jotakin olen virkkaamallakin valmiiksi saanut: joulukuuseen pieniä sydämiä. Ja pieniä valkoisia enkeleitä ikkunaan. Muuten taitaa olla kesken jääneitä töitä minun virkkaukseni.
Jotenkin tuntuu että on pienoinen käsityöähky, paljon ei sukka eikä muukaan käsityö edisty. Kaikki työt uhkaa UFOutua. Eikä vain käsityöt vaan myös kotityöt, siivous jää vaiheeseen ja puhtaat pyykit odottaa kaappiin pääsyä. Huusholli on hieman rähjäinen ja minä keskityn laittamaan lastenkirjoja aakkosjärjestykseen hyllyssä. Sitten pitää järjestää omat langat ja kankaat värien mukaan... Vaikka todellisuudessa tärkeintä olisi ihan perinteinen viikkosiivous. Horoskooppikin on sen minulle kertonut: olen siisti ja järjestelmällinen mutta "väärissä" asioissa. Eli siis talosta voi seinät kaatua kunhan minulla on ne lastenkirjat nätisti hyllyssä ja punaiset langat heti oranssien jälkeen.
Siihen kaapin oven repeämiseen vielä: itseäni en satuttanut, säikähdin kyllä ja selkä hieman venähti (mutta kun se on aina kipeä niin se ei paljon haitannut menoa). Harmittaa tuo ovi vaan. Pitää siivota tämä törkyhuone ja pyytää appiukkoa sitten katsomaan voiko sille mitään tehdä. Oma mies ei oveen koske, hajoittaisi kuulemma vain lisää sitä. Itse mietein että mikäli sitä ovea ei enää noihin revenneisiin sarananreikiin saa niin pitää kääntää se aukeamaan toisinpäin. Kun ainoa mikä siitä mielestäni hajosi oli se levy missä ovi oli kiinni.
Nyt aamukahville... hieman otettiin univelkaa kiinni ja nukuttiin pitkään tänä aamuna.

torstai 17. tammikuuta 2008

Valmiita ja vähemmän valmiita

Eli käsitöitä on valmistunut, josta olen hyvin ylpeä... tosin lankoja läpi käydessäni huomasin että paljon on myös UFOja (UFO = unfinished object). Ensin valmiit:



Tässä siis valmiina huivi siitä joululahjaksi saadusta multi mohairista, koko 20*200cm ja lankaa kului n 70g. Puikot 6. Neulepinta (jota yritin kuvata tuossa toisessa kuvassa) on saatu aikaan mallineuleella: *2o yhteen langankierto* toista *-* ja nurjalla kaikki silmukat oikein. Eli hyvin simppeli ohje.



Tässä sitten se alkuvuoden urakka, pusero itselle elfin color langasta. Sitä saa miettiä miksi ostin tuota lankaa kun en suuremmin pätkävärjätyistä tykkääkään. Tosin tuosta langasta tulee hiukan raidallinen lopputulos. Lankaa minun xl kokoon kului vain vajaa 250 grammaa joten todella riittoisaa lankaa on. Puikkoja en muista mutta oli vyötteen mukaiset. Malli omasta päästä. Nyt harmittaa kun oisin voinut tehdä pitemmänkin mutta pelkäsin koko ajan langan loppuvan kesken, sitä kuitenkin jäi yli kerällinen, joten pituutta olisi saanut enemmän.



Ja vaikka vakaa aikomus oli etten osta lankaa ennenkuin vanhat väheneeniin kuvan mukaisen annoksen kuitenkin tilasi Muori Menninkäisen lankamyynnistä.

Ufoja todellakin löytyi useita:
pipo, langat päättelemättä
Kaulahuivi, purkutuomion saanut mutta purkamatta
sängynpeitto, ikuisuusvirkkaus
3 kpl liinoja, minä en osaa virkata?!?
Polvimittainen patenttineuletakki, tämä on kyllä purkua odotellut 10 vuotta
tilkkupeitto, tilkkuja valmiina tyynyn verran...
mohairhuivi rose-tekniikalla, tämä on lankojen päättelyä vaille
baby born nuken villatakki, kpleet valmiina.
Muitakin varmasti on, niitä en vain edes halua muistaa...

Lopuksi vielä pieni varoituksen sana siitä miten hamstraajille voi käydä. Minä ajattelin kurkata yläkaappiin että mitä se on sisälleen saanut, no jakkara kippasi juuri kun sain oven auki, seurauksena se että ovi repesi saranoineen päivineen irti... Mies taas tykkää minusta ja minun käsitöistäni enemmän. Miehen logiikallahan oven repeäminen johtuu käsitöistä... ilman käsitöitä minun ei olis nääs tarvinnut kurkkia siihen kaappiin... Minä syytän miestä: mitäs joko a) otti itselleen näin lyhyen emännän että tarvii jakkaraa nähdäkseen kaappiin tai b) laittoi kaapit liian korkealle.



"Give the award to 10 people whose blogs bring you happiness and inspiration and make you feel happy about blogland. Let them know by posting a comment on their blog so they can pass it on. Beware you may get the award several times."
Kiitos Maijja tästä palkinnosta, sinähän se minut sait blogimaailmaan siirtymään.
Itse lähetän tätä kunniamainintaa eteenpäin näihin mielenkiintoisiin blogeihin:
Heitteille Jättäytynyt
Eli siis Maijja on tietenkin yksi koska muuten en täällä olisi
Kuurankukka
Jo muutamaan esterin järjestämään vaihtoon osallistuneena on mukavaa että joku järjestää kaikenlaista.
Kierrätetään
Mahtava paikka, vaikkakaan ei varsinaisesti kenenkään henk.koht blogi.
Annitannin elämää
Edellisen kehittäjä, mukava blogi seurata...
Muori Menninkäisen arkea
Mukava blogi, jonka kirjoittajalla on MAHTAVAT lankavarastot :)
Nirunarun nyörit
Aina mukavaa luettavaa
Pamin puminat
Kivoja vinkkejä käsitöihin
SJY2008
Se että joku näkee vaivaa muiden ilahduttamiseen on aina ihailtavaa.
Puikottelua
Vasta löytämäni blogi jonne juutuin heti ensi kerralla

Ja se viimeinen palkinto menee kaikille blogeille joissa ikinä olen edes pyörähtänyt, niin ihania sivuja on paljon eikä kaikkia aina edes muista.

maanantai 14. tammikuuta 2008

Tyhmäkin koira voi oppia uusia temppuja

Eli kuten ehkä joku huomasikin, olen oppinut liittämään Nappeja blogiini, jopa niin että ne toimii... Tästä suurin kiitos kuulu Almalle joka neuvoi niksit hommaan Kaalisoppaa koneeseen -sivustossaan.

Nyt voinkin sitten mennä hyvillä mielin nukkumaan ja toivottavasti vielä huomennakin muistan miten tämä homma toimii...

perjantai 11. tammikuuta 2008

Vielä viime vuodesta

Eli vuoden vaihtumisen myötä kävin läpi viime vuoden valokuvia ja otin niistä vielä varmuuskopioita, niin eivät sitten häviä taivaan tuuliin mikäli kone hajoaa. Siinähän sitä oli urakkaa kun kuvia on otettu aika paljon. Tätä hommaa tehdessä löysin lisäksi yhden kuvan, joka on ehkä oma suosikkini kaikkien noiden kuvien joukosta.


Jotenkin siitä melkein aistii menneen maailman, kuva on otettu pohjoisessa kun olimme tekemässä kesämökkiä suurella porukalla.Tässä herrat istuu siis tulevan mökin oviaukossa.


Paljon oli kuvattu myös meidän kullanmurua, joka tosin tahtoo olla niin vauhdikas että kuvissa on vain osa poikaa ja sekin hyvästi tärähtäneenä. Tämäkin kuva on otettu pohjoisen reissulla ja toisin kuin kuva kertoo lähes koko reissun ajan oli kylmää ja sateista. Ei ole pohjoisessa Norjan rajalla heinäkuussa montaa astetta lämmintä.Kuvassa meidän poika näyttää miten lomasta tulee iloita. Ja kuten puvustakin näkee, remuttu on ja paljon pitkin lähes koskematonta luontoa. Täytyy sanoa että tuo reissu meni hyvin ottaen huomioon että Sante oli vasta reilun vuoden ikäinen ja olimme paikassa josta uupui: Sähkö, vesi, sekä kännykän kuuluvuus... Ainut paikka jossa kännyllä sai yhteyden oli meidän kuorma-auton hytti joka oli leiripaikasta n. 500m päässä koska lähemmäs ei tullut tietä. Sen verran minä ihastuin tuohon paikkaan että ajamme ensi kesänäkin 700 km suuntaansa jotta näemme millainen mökistä on tullut.

maanantai 7. tammikuuta 2008

Löytöjä kaapeista



Tuossa tongein kaapin perukoilta vanhoja lehmä-posliiniesineitä joista pääsen eroon tuon Kierrätetään-blogin kautta (linkki vieressä) ja kaapista löytyi myös muutama tavara jotka olin unohtanut omistavani mutta joiden löytyminen ilahdutti. Kynttilän jalat ovat juuri sellaiset joita olen haaveillut omistavani - ja kas: minähän omistan sellaiset. Ja tuo viuhka on lapsuusaikainen enkä sen tarinaa muista sen tarkemmin. Pitää kysyä äidiltä tai siskolta josko ne muistaisi mistä se minulle on ilmestynyt. Toivottavasti se on minun enkä ole sitä jommalta kummalta siskolta kähveltänyt.
Käsitöitä täällä valmistelen. Tänään sain ne tilatut villasukat luovutettua tilaajalleen ja sopivat oli. Itselle on neule viimeisessä kappaleessa menossa ja pojalle tein tuossa äkkipäätä sliparin jämälangasta. Myöskin ensimmäiset kassit odottavat kuvaustaan jotta saan tämän kuun avattua kaikki puikoissa - blogiin.

perjantai 4. tammikuuta 2008

Antaa hyvän kiertää

*****************************

Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka ilmoittautuvat kommentoimalla tähän viestiin saavat minulta jotain pientä itse tehtyä. Jotain kivaa, mitä odottaa tulevaksi postissa. Odottamaan voi joutua jonkin aikaa, sillä en ole vielä tehnyt näitä!
Juttuun on tietysti koira haudattuna! Nimittäin jos ilmoittaudut, täytyy sinunkin laittaa tämä blogiisi ja antaa hyvän kiertää..!

*****************************
Itse nappasin tämän juuri Esterin blogista =0) ...joten...

Antaa Hyvän Kiertää..!

keskiviikko 2. tammikuuta 2008

Paluu arkeen

Nyt sitten joulu ja vuoden vaihtuminen on ohi ja arki alkaa meidänkin perheessä. Siis isi lähti tienestiin muutaman viikon tauon jälkeen ja me jäätiin kossin kanssa kaksin. Käsitöitä olen jo joulun jälkeen tehnyt, se huivi siitä lahjalangasta on valmiina ja sitten sorruin ostamaan schoeller+sthalin Elfin color lankaa sini-ruskeana ja siitä on nyt puikoilla neulepaita... Malli omasta päästä. Tämä ideahan lähti siitä että näin kauniin pitsineuleisen mohairtakin ohjeen jossain ja siihen lankoja hakiessani ihastuin elfiniin josta ei kuitenkaan olisi oikein pitsineuleeseen paksuutensa vuoksi.
Tässä kuitenkin vielä muistoja meidän joulusta -07