Kattausta

Juhlien tarjottavista vastasin makean osalta itse, äitini (ja olikos se Nononenkin siihen sekaantunut?) teki suolaiset. Pikkuleipiä oli useammalta tekijältä: Lakkavarpaita minulta, Murokakkusia tilattuina ja tietenkin Ässiä äidiltäni. Pullakranssin saimme mummoltani. Täytekakkuja tein kaksi koska anoppia huoletti yhden kakun riittävyys, nyt on sitten se 6 munan kakku jääkaapissa ihmettä, tai siis syöjiään, odottamassa.
Täytekakku oli ihan perinteinen 8 munan kakku, välissä kesällä tekemääni mansikkahilloa ja flora vispi terästettynä rahkalla sekä vaniljasokerilla. Reunat hieman rumat kun ei olisi sopinut pursotuksia siihen tupperin kupuun. Muuten olen tosi tyytyväinen, ensimmäistä kertaa kokeilin tälläistä kerma-rahka seosta ja teen saman jatkossakin (kaksi flora vispiä + 1 rahkapurkki). Koristeen tarina onkin sitten eri juttu. Hoksasin kukkakaupassa ettei meillä ole kakkukoristetta ja huomasin tuon keijukaisen hyllyssä. Sanoin myyjälle että tuossahan se olis meille kakunkoriste, koktailitikku vaan takamukseen ja kakun päälle seisomaan. Ja niinhän sille kävi - Keiju parka.

Lisäksi oli Karpalojäädykettä, aivan sairaan hyvää eikä harmita ollenkaan että kokonainen tällainen jäi pakasteeseen.