tiistai 13. tammikuuta 2009

Ärrin murrin

Heti alkuun kaikille tiedoksi: Kyllä, minä tiedän että työtäänsä he vaan tekevät.
Ai että ketkä? No puhelinmyyjät tietenkin.
Tässä päivänä eräänä kuuluin niiden harvojen onnellisten joukkoon jotka olisi päässeet kokeilemaan joitakin uusia pikkupöksyjä. Oikein reilusti luvattiin että maahantuoja lahjoittaa 3 pökät mulle, itse sai valita mallit ja materiaalit. Ja aivan ilmaiseksi, täti puhelimessa vakuutteli. Kunnes: "ajattele saatko mistään kaupasta alle seitsemällä eurolla kolmia pöksyjä" siis ilmaiseksi ei tarkoitakkaan enää sitä että ei tarvi maksaa.
Ja toisena päivänä olin niin hyvä asiakas että saisin jonkin lehden pelkkien toimituskulujen hinnalla, siis esim. vuoden Me Naiset vaivaiseen 55 euron hintaan . Niin eihän se lehden toimitus ilmaista ole.
Joskus sitä vain ei jaksaisi kuunnella heitä, varsinkaan jos eivät ymmärrä selkeää eitä vaan jatkavat myyntipuhettaan aina vain. Tämä pöksykauppias oli sitkeä, sanoin 4 kertaa väliin kiitos mutta ei kiitos, aina vain puhe jatkui. Laitoin sitten puhelun poikki. Yleensä yritän kohteliaasti ja sitten vain katkaisen puhelun jos myyjä ei ymmärrä mitä sanon.

2 kommenttia:

  1. Liekö samat pöksyt, joita minulle ja miehellenikin kaupattu =)

    Niillä on varmaan joku supersoittokampanja menossa, sillä meilläkin on puhelin soinut jatkuvasti erinäisten myyjien ansiosta. Yksi hyväkäs pilasi perjantai-illan soittamalla kahdeksan aikaan illalla pahantuulisena (mielestäni ei ole sovelias aika enää soitella myyntiasioissa muutenkaan).

    Näyttää olevan tunteita herättävä aihe...

    VastaaPoista
  2. Mulla soi puhelin kerran sunnuntai-iltana puol yhdeksän ja puhelinkauppiashan se oli. Kyseli soittiko pahaan aikaan? sanoin vain että olishan se ollut kiva pyhä-ilta viettää ilman häiriötä ja suljin puhelimen.

    VastaaPoista