Tuossa jokin aika sitten mies lueskeli pojan kanssa Nalle Puh - kirjaa. Minä touhusin omia sivummalla ja samalla kuuntelin heidän touhujaan. Mies aina näytti kuvaa ja kysyi kuka kukin on.
M: kuka tämä on?
P:Aasi Ihaa
M: entäs tämä?
P: nasu
M:ja tämä?
P:Keeteri.
M: Ei se ole keeteri, se on tiikeri. Toistapas isin perässä niin sanotaan se oikein. TII
P: TII
M:KE
P:KE
M:RI
P:KEETERI
M: ei kun tiikeri
P: niinhän minä juuri sanoin, Keeteri.
Minkäs sille voi jos tavut hyppii vaikka aivan oikein sanoo.
Niin ja hyppiihän se "keeterikin" :)
VastaaPoistaEi sen väliä miten sanoo. Pääasia, että kaikki ymmärtää =)
VastaaPoistaMe ollaan päästy kanssa nauttimaan näistä sanakukkasista, kun tyttömme on alkanut tavaamaan sanan jos toisenkin. Ensimmäisellä kerralla sana tulee yleensä lähes oikein, toisella kerralla ääntäminen ihan sama kirjaimet ovat vain ihan toiset. Mukavaa kuunneltavaa.
Inana napero <3 Noita sanoja saa oikoa välillä vielä eskarilaisenkin kanssa, mutta sillähän ne oppivat :)
VastaaPoistaihana nappula ja ihana sana;) Serkku rakasti pienenä traktoreita ja sanoi Internationalia innikka nimellä. Hänelle yritettiin opettaa intikka ja poika sanoi, just niinhän minä sanoinkin;)
VastaaPoista-eitsu-